Luonnosta voimia kuntoutumiseen ja virkistymiseen

Viime vuosina luonnossa liikkumisen arvo on noussut, ei vain koronapandemian vuoksi, vaan myös kaupungistumisen seurauksena. Ihmisiä näkee kansallispuistoissa, luontopoluilla ja lenkkeilemässä siellä missä aiemmin on ollut rauhallista. Joissain paikoissa siitä on tullut jopa riesa muun muassa tienposkiin parkkeerattujen autojen ja roskaamisen vuoksi. Se on tietty harmi ja toivon, että kansallispuistoista tehdään muulla tavalla saavutettavampia ja, että kaikki muistavat oman osuutensa luonnon siistinä pitämisessä. Tässä kirjoituksessa lähestytään kuitenkin luonnossa liikkumista kuntoutumisen edistämisen näkökulmasta. Siitä, miten luonto tukee kuntoutumista ympäristönä.
 
Luonnon merkitys liikkumiseen
Luonnossa liikkumisen hyödyistä on kirjoitettu viime vuosina paljon ja erinäisiä hankkeita on toteutettu niin Metsähallituksen, ammattikorkeakoulujen kuin muidenkin rahoittajien toimesta. Luonnon terveyshyötyjä ovat fyysisen aktiivisuuden lisääntyminen, stressitason laskeminen sekä sosiaalisen hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden lisääntyminen (Metsähallitus 2021). Jokainen kokee kuitenkin luonnon ja luonnossa liikkumisen omalla tavallaan ja sen kunnioittaminen on tärkeää. Meidän oma kykymme käsitellä tunteita, auttaa meitä ymmärtämään toisen henkilön maailmankuvaa ja suhdetta luontoon, jolloin asiakaslähtöisten palveluiden suunnittelu ja toteutuminen mahdollistuu. (Uosukainen 2014: 42.)
​
Olen kokenut, että luonnossa oleminen ja liikkuminen tekee itselleni hyvää. Janoan sitä päivittäin ja nautin, kun voin tehdä sitä kiireittä. Pidän paljon myös siitä, että näen ihmisiä ja onkin ollut ihana huomata, että ulkoilijoita on ollut kevään mittaan enemmän. Lähtiessäni lenkille valitsen joko vasemmalle menevän reitin – luonnon suuntaan tai oikealle menevän reitin – kaupungin suuntaan. Valintaani vaikuttaa mielentilani. Mikäli haluan rentoutua ja uppoutua omiin ajatuksiini valitsen ehdottomasti vasemmanpuoleisen reitin ja mikäli haluan energiaa ja virkistyä valitsen oikeanpuoleisen reitin. Tämä on oma tapani tarkastella, mitä milloinkin tarvitsen.

Olen myös huomannut, että ihmisten kohtaamisessa tapahtuu muutos riippuen siitä, liikutaanko metsässä vai kaupungin laidalla. Ihmiset tervehtivät ja hymyilevät enemmän, mitä syvemmällä metsässä ollaan. Toisin sanoen yhteisöllisyys lisääntyy, mitä pienemmiksi polut käyvät. Tämä on tärkeä huomioida, kun mietitään palveluiden tarjoamista kuntoutusasiakkaille.
 
Luonto kuntoutusympäristönä vai kuntoutumista tukevana ympäristönä?
Palveluvalikoimassani luontoliikkuminen on fysioterapiapalveluista erikseen, vaikka hyödynnän luontoa mahdollisuuksien mukaan myös fysioterapiassa. Jenny Turunen (2017) on opinnäytetyössään testannut, miten fysioterapeuttista harjoittelua voidaan käytännössä toteuttaa metsässä ja tutkinut, minkälaisia kokemuksia siitä syntyy asiakkaille. Tulosten mukaan metsäfysioterapian toteuttamiseen tuli valita paikka, joka on ympäristöltään monipuolinen, helposti saavutettavissa, turvallinen ja miellyttävä. Opinnäytetyön koehenkilöt kokivat metsän olevan inspiroivampi ympäristö kuin vastaanottotilat ja he kokivat saavansa fysioterapian lisäksi myös muita terveyshyötyjä. Lisäksi he kokivat olevansa tasa-arvoisempia fysioterapeutin kanssa kuin vastaanottotiloissa. He myös uskoivat metsäfysioterapian auttavan ylläpitämään omatoimista luontoliikkumista. (Turunen 2017.)

Neurowellness on ohjannut esteettömiä luontoliikuntaryhmiä, joihin on osallistunut henkilöitä erilaisin apuvälinein. Luontokohteiksi on valittu kohde, joka tarjoaa monimuotoisen, saavutettavan ja esteettömän ympäristön. On myös pyritty varmistamaan, että kohteesta löytyy inva-wc (tai ainakin kohderyhmälle soveltuva), mikäli tapahtuma on kestänyt yli pari tuntia. Eväitäkin on nautittu ja makkaraa grillattu. Jotkut osallistujista eivät ole käyneet metsässä moneen vuoteen, sillä eivät uskalla tai kykene liikkumaan siellä ilman varmistusta tai apua. Tällöin ohjaajien ja ryhmän tuki on madaltanut estettä kohdata luonto uudestaan, mikä on ollut monen osallistujan mieleen. Luonto tarjoaa jo itsessään paljon aistillisuutta, mikä auttaa joko virittäytymään tai rauhoittumaan ja siitä paitsi jääminen on mielestäni suuri menetys.

Juuri tuon aistillisuuden tuominen mukaan fysioterapiaan ja muuhun kuntoutukseen tukee kuntoutumista niin ohjattuna kuin itsenäisestikin.  LUKE:n ja GCF ry:n yhteisessä tarinoiden keruuhankkeessa ihmisiä pyydettiin kertomaan luonnon hyvinvointivaikutuksista ja aiemmin mainittujen terveyshyötyjen lisäksi ihmiset kokivat mahdollisuuden löytää oman tilan ja antaa tilaa myös omille ajatuksille, varsinkin vaikeissa elämätilanteissa. Luonnossa olemisen huomattiin lisäävän resilienssiä tulevien ahdistavien tilanteiden kohtaamiseen. Voidaan siis todeta, että fyysisen aktiivisuuden lisäksi luonto tukee hyvin vahvasti myös henkistä kapasiteettia ja hyvinvointia (Green Care Finland 2021.)  

Green Care luokittelee luontoperustaiset kuntoutuksen palvelut ja luontoperustaiset kuntouttavat ja terveyttä edistävät palvelut luontohoivan piiriin, kun taas luontoperustainen yleistä hyvinvointia edistävä palvelu kuuluu luontovoiman piiriin (Luke, THL ja GCF ry, 2018). Luontoympäristön hyödyntäminen fysioterapiassa on tavoitteellista ja ammattilaisen toteuttamaa, kun taas esimerkiksi esteetön luontoliikuntaryhmä on virkistystoimintaa ja se ei vaadi ammattilaisen ohjausta. Täten luonto voi toimia kuntoutusympäristönä, kun se tapahtuu (fysio)terapian aikana ja kuntoutumista tukevana ympäristönä, kun se tapahtuu kuntoutumista tukevana virkistystoimintana.

Lopputulemana voidaan todeta, että oli luontoon tai metsään menemisen syy kuntoutus tai virkistyminen, niin hyödyt ovat todennäköisemmät kuin siitä koituneet haitat. Korhonen & Markkanen (2013) toteavat ikäihmisiin ja luontoon viittaavassa julkaisussaan, että metsän merkitys ja yhteys luontoon on tärkeää ikäihmiselle kunnosta riippumatta (Korhonen & Markkanen 2013: 25). Sanoisin, että se pätee muihinkin kuin vain ikäihmisiin. Koetko sinä kaipuuta luontoon, mutta et uskalla tai kykene siihen yksin? Neurowellness tarjoaa palveluita kaikenikäisille fysioterapian tai virkistyksen merkeissä, niin yksilö- kuin ryhmämuotoisenakin. Palvelut suunnitellaan aina yksilöllisesti tai ryhmäkohtaisesti esteettömyys ja turvallisuus huomioiden.
 
 
Lähteet:
Green Care Finland 2021. Luontoliikunnan monipuolisuus. < https://www.gcfinland.fi/green-care-/vaikuttavuus/luonnon-terveytta-edistavat-vaikutukset/aktiivinen-elamantapa/>. Viitattu 20.4.2021.

Korhonen, Anne & Liski-Markkanen, Sari 2013. Metsä ikäihmisten hyvinvoinnin lähteenä - ”Metsä on turvallinen, rauhoittava, voimaannuttava elementti”. TTS:n julkaisuja 418. Nurmijärvi.

Luke, THL ja GCF ry 2018. Suomalainen Green Care – LuontoHoivan ja LuontoVoiman laatutyökirja. Luonnonvarakeskus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Green Care Finland ry. Verkkojulkaisu.

Metsähallitus 2021. < https://www.metsa.fi/vapaa-aika-luonnossa/hyvinvointia-luonnosta/luonto-ja-terveys/> Viitattu 20.4.2021.

Turunen, Jenny 2017. Fysioterapiaa metsässä Luonto terapeuttisen harjoittelun ympäristönä. Opinnäytetyö. Tampereen ammattikorkeakoulu.

Uosukainen, Leena 2014. Oma persoona työvälineenä. Teoksessa Hirvonen, Johanna & Skyttä, Teija (toim.) Luontolähtöiset hyvinvointipalvelut: opas asiakastyöhön ja palveluiden kehittämiseen. Mikkeli: Mikkelin ammattikorkeakoulu, 2014.