Helmikuun aurinko alkaa valaisemaan päiviämme ja ajattelin kertoa, miten avajaiset sujuivat uusissa tiloissamme Porvoon Toukovuoressa.

Päästiin suunnitellusti avaamaan kauan työn alla olleet tilamme tammikuun 2. päivä ja voi sitä iloa ja kiitollisuutta, jota tunsin avatessani uuden työpaikkani ovet ensimmäisenä aamuna. Isot ikkunat päästivät valon ja luonnon sisään tehden tilaa uusille tuulille.

Käytännön asioiden lisäksi alkoi avajaisten suunnittelu, jotka järjestettiin tiistaina 17. tammikuuta. Paikalle oli kutsuttu lehdistöä, yhteistyökumppaneita, tuttuja ja tietenkin rakkaita asiakkaitamme. Suureksi iloksemme heitä kaikkia myös saapui paikalle. Uusimaa- ja Östnyland-lehdistä sai lukea, kuinka olemme luonnosta inspiroituneena sisustaneet terapiahuoneemme metsä- ja meriteemaisesti.

Esteettömät, avarat ja viihtyisät tilamme sai kiitosta, kuten myös koko iloinen tiimimme. Neurowellnessissä työskentelevät minun lisäkseni Heli, Päivi, Sissel ja Sanna, jotka olivatkin korvaamaton tuki päivän järjestelyissä. Kiitos myös äidilleni, joka auttoi järjestelyissä. Oli kiva päästä esittelemään hänetkin monille avajaisvieraille. Yksi asiakas tokaisikin, että parasta avajaisissa oli se, että hän sai tavat äitini :)

Yhteistyökumppaneiden saapuminen ilahdutti myös. Heitä saapui paikalle Kuntoutusyrittäjistä Satu ja Outi, Fysiolinelta Anniina, NeuroLatinosta Peppi, Neuro-Porvoosta Kirsti, Posintrasta Peter, Espressomediasta Ulla sekä ihanan avulias Tiina.

Kollegoiden kiireiset aikataulut tietäen oli ihana huomata, kuinka niin usealla oli kuitenkin aikaa piipahtaa moikkaamassa ja toivottamassa meille onnea. Sitä kun aina tarvitaan uuden asian äärellä.
 
Suurimmat kiitokset haluan osoittaa tärkeille asiakkaillemme, jotka pyryksi muuttuneessa kelissä tulivat paikalle, useat jopa rollaattorin, kepin, kyynärsauvojen tai muuten avustettuna. Olette aivan ihania! Sydämeni suli, kun halusitte tulla kanssamme juhlistamaan minulle niin tärkeää projektia. En olisi tässä ilman teitä. Ja teidän vuoksihan tätä työtä teenkin - myös jatkossa.

Neurowellness täyttyi avajaispäivänä värikkäistä ja ihanista kukista, joista saamme nauttia yhä edelleen. Arki on kuitenkin astunut kuvioihin ja tunnen syvää kiitollisuutta siitä, että saan luoda yhdessä asiakkaiden, kollegoiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa jotain uutta ja ainutlaatuista. Jotain, mikä lisää yhteisöllisyyttä ja antaa uudenlaista arvoa meille kaikille. Siitä saatiin esimakua jo avajaisissa, kun joukosta kuului yleistä tunnelmaa kuvailevat ilmaisut ”hyvä fiilis”, ”lämminhenkinen tunnelma” ja ”olo on kuin sukukokouksessa”. Tästä on hyvä jatkaa <3

Viime vuosina luonnossa liikkumisen arvo on noussut, ei vain koronapandemian vuoksi, vaan myös kaupungistumisen seurauksena. Ihmisiä näkee kansallispuistoissa, luontopoluilla ja lenkkeilemässä siellä missä aiemmin on ollut rauhallista. Joissain paikoissa siitä on tullut jopa riesa muun muassa tienposkiin parkkeerattujen autojen ja roskaamisen vuoksi. Se on tietty harmi ja toivon, että kansallispuistoista tehdään muulla tavalla saavutettavampia ja, että kaikki muistavat oman osuutensa luonnon siistinä pitämisessä. Tässä kirjoituksessa lähestytään kuitenkin luonnossa liikkumista kuntoutumisen edistämisen näkökulmasta. Siitä, miten luonto tukee kuntoutumista ympäristönä.
 
Luonnon merkitys liikkumiseen
Luonnossa liikkumisen hyödyistä on kirjoitettu viime vuosina paljon ja erinäisiä hankkeita on toteutettu niin Metsähallituksen, ammattikorkeakoulujen kuin muidenkin rahoittajien toimesta. Luonnon terveyshyötyjä ovat fyysisen aktiivisuuden lisääntyminen, stressitason laskeminen sekä sosiaalisen hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden lisääntyminen (Metsähallitus 2021). Jokainen kokee kuitenkin luonnon ja luonnossa liikkumisen omalla tavallaan ja sen kunnioittaminen on tärkeää. Meidän oma kykymme käsitellä tunteita, auttaa meitä ymmärtämään toisen henkilön maailmankuvaa ja suhdetta luontoon, jolloin asiakaslähtöisten palveluiden suunnittelu ja toteutuminen mahdollistuu. (Uosukainen 2014: 42.)
​
Olen kokenut, että luonnossa oleminen ja liikkuminen tekee itselleni hyvää. Janoan sitä päivittäin ja nautin, kun voin tehdä sitä kiireittä. Pidän paljon myös siitä, että näen ihmisiä ja onkin ollut ihana huomata, että ulkoilijoita on ollut kevään mittaan enemmän. Lähtiessäni lenkille valitsen joko vasemmalle menevän reitin – luonnon suuntaan tai oikealle menevän reitin – kaupungin suuntaan. Valintaani vaikuttaa mielentilani. Mikäli haluan rentoutua ja uppoutua omiin ajatuksiini valitsen ehdottomasti vasemmanpuoleisen reitin ja mikäli haluan energiaa ja virkistyä valitsen oikeanpuoleisen reitin. Tämä on oma tapani tarkastella, mitä milloinkin tarvitsen.

Olen myös huomannut, että ihmisten kohtaamisessa tapahtuu muutos riippuen siitä, liikutaanko metsässä vai kaupungin laidalla. Ihmiset tervehtivät ja hymyilevät enemmän, mitä syvemmällä metsässä ollaan. Toisin sanoen yhteisöllisyys lisääntyy, mitä pienemmiksi polut käyvät. Tämä on tärkeä huomioida, kun mietitään palveluiden tarjoamista kuntoutusasiakkaille.
 
Luonto kuntoutusympäristönä vai kuntoutumista tukevana ympäristönä?
Palveluvalikoimassani luontoliikkuminen on fysioterapiapalveluista erikseen, vaikka hyödynnän luontoa mahdollisuuksien mukaan myös fysioterapiassa. Jenny Turunen (2017) on opinnäytetyössään testannut, miten fysioterapeuttista harjoittelua voidaan käytännössä toteuttaa metsässä ja tutkinut, minkälaisia kokemuksia siitä syntyy asiakkaille. Tulosten mukaan metsäfysioterapian toteuttamiseen tuli valita paikka, joka on ympäristöltään monipuolinen, helposti saavutettavissa, turvallinen ja miellyttävä. Opinnäytetyön koehenkilöt kokivat metsän olevan inspiroivampi ympäristö kuin vastaanottotilat ja he kokivat saavansa fysioterapian lisäksi myös muita terveyshyötyjä. Lisäksi he kokivat olevansa tasa-arvoisempia fysioterapeutin kanssa kuin vastaanottotiloissa. He myös uskoivat metsäfysioterapian auttavan ylläpitämään omatoimista luontoliikkumista. (Turunen 2017.)

Neurowellness on ohjannut esteettömiä luontoliikuntaryhmiä, joihin on osallistunut henkilöitä erilaisin apuvälinein. Luontokohteiksi on valittu kohde, joka tarjoaa monimuotoisen, saavutettavan ja esteettömän ympäristön. On myös pyritty varmistamaan, että kohteesta löytyy inva-wc (tai ainakin kohderyhmälle soveltuva), mikäli tapahtuma on kestänyt yli pari tuntia. Eväitäkin on nautittu ja makkaraa grillattu. Jotkut osallistujista eivät ole käyneet metsässä moneen vuoteen, sillä eivät uskalla tai kykene liikkumaan siellä ilman varmistusta tai apua. Tällöin ohjaajien ja ryhmän tuki on madaltanut estettä kohdata luonto uudestaan, mikä on ollut monen osallistujan mieleen. Luonto tarjoaa jo itsessään paljon aistillisuutta, mikä auttaa joko virittäytymään tai rauhoittumaan ja siitä paitsi jääminen on mielestäni suuri menetys.

Juuri tuon aistillisuuden tuominen mukaan fysioterapiaan ja muuhun kuntoutukseen tukee kuntoutumista niin ohjattuna kuin itsenäisestikin.  LUKE:n ja GCF ry:n yhteisessä tarinoiden keruuhankkeessa ihmisiä pyydettiin kertomaan luonnon hyvinvointivaikutuksista ja aiemmin mainittujen terveyshyötyjen lisäksi ihmiset kokivat mahdollisuuden löytää oman tilan ja antaa tilaa myös omille ajatuksille, varsinkin vaikeissa elämätilanteissa. Luonnossa olemisen huomattiin lisäävän resilienssiä tulevien ahdistavien tilanteiden kohtaamiseen. Voidaan siis todeta, että fyysisen aktiivisuuden lisäksi luonto tukee hyvin vahvasti myös henkistä kapasiteettia ja hyvinvointia (Green Care Finland 2021.)  

Green Care luokittelee luontoperustaiset kuntoutuksen palvelut ja luontoperustaiset kuntouttavat ja terveyttä edistävät palvelut luontohoivan piiriin, kun taas luontoperustainen yleistä hyvinvointia edistävä palvelu kuuluu luontovoiman piiriin (Luke, THL ja GCF ry, 2018). Luontoympäristön hyödyntäminen fysioterapiassa on tavoitteellista ja ammattilaisen toteuttamaa, kun taas esimerkiksi esteetön luontoliikuntaryhmä on virkistystoimintaa ja se ei vaadi ammattilaisen ohjausta. Täten luonto voi toimia kuntoutusympäristönä, kun se tapahtuu (fysio)terapian aikana ja kuntoutumista tukevana ympäristönä, kun se tapahtuu kuntoutumista tukevana virkistystoimintana.

Lopputulemana voidaan todeta, että oli luontoon tai metsään menemisen syy kuntoutus tai virkistyminen, niin hyödyt ovat todennäköisemmät kuin siitä koituneet haitat. Korhonen & Markkanen (2013) toteavat ikäihmisiin ja luontoon viittaavassa julkaisussaan, että metsän merkitys ja yhteys luontoon on tärkeää ikäihmiselle kunnosta riippumatta (Korhonen & Markkanen 2013: 25). Sanoisin, että se pätee muihinkin kuin vain ikäihmisiin. Koetko sinä kaipuuta luontoon, mutta et uskalla tai kykene siihen yksin? Neurowellness tarjoaa palveluita kaikenikäisille fysioterapian tai virkistyksen merkeissä, niin yksilö- kuin ryhmämuotoisenakin. Palvelut suunnitellaan aina yksilöllisesti tai ryhmäkohtaisesti esteettömyys ja turvallisuus huomioiden.
 
 
Lähteet:
Green Care Finland 2021. Luontoliikunnan monipuolisuus. < https://www.gcfinland.fi/green-care-/vaikuttavuus/luonnon-terveytta-edistavat-vaikutukset/aktiivinen-elamantapa/>. Viitattu 20.4.2021.

Korhonen, Anne & Liski-Markkanen, Sari 2013. Metsä ikäihmisten hyvinvoinnin lähteenä - ”Metsä on turvallinen, rauhoittava, voimaannuttava elementti”. TTS:n julkaisuja 418. Nurmijärvi.

Luke, THL ja GCF ry 2018. Suomalainen Green Care – LuontoHoivan ja LuontoVoiman laatutyökirja. Luonnonvarakeskus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Green Care Finland ry. Verkkojulkaisu.

Metsähallitus 2021. < https://www.metsa.fi/vapaa-aika-luonnossa/hyvinvointia-luonnosta/luonto-ja-terveys/> Viitattu 20.4.2021.

Turunen, Jenny 2017. Fysioterapiaa metsässä Luonto terapeuttisen harjoittelun ympäristönä. Opinnäytetyö. Tampereen ammattikorkeakoulu.

Uosukainen, Leena 2014. Oma persoona työvälineenä. Teoksessa Hirvonen, Johanna & Skyttä, Teija (toim.) Luontolähtöiset hyvinvointipalvelut: opas asiakastyöhön ja palveluiden kehittämiseen. Mikkeli: Mikkelin ammattikorkeakoulu, 2014.

Etäkuntoutus on tullut jäädäkseen
​
Digitalisaation myötä etänä toteutetut palvelut ovat integroituneet sosiaali- ja terveyspalveluihin, kuntoutuskenttään ja nyt myös fysioterapiaan. Etäkuntoutus on tullut ryminällä monen kuntoutustyöntekijän arkeen kuluneen vuoden aikana. Ennen viime vuotta etänä toteutettu terapia oli tuttua puheterapiassa, mutta nyt se on sitä myös fysioterapiassa - siellä missä hoitavat ja terapoivat kädet ovat olleet vahvasti pääroolissa. ”Miten se on mahdollista?”, voi ajatella niin kuntoutujat kuin asiantuntijatkin. Kysymyksiä on monia ja hyvä niin, sillä etäkuntoutus on tullut jäädäkseen ja vastauksia kaivataan.  

Etäfysioterapia voi tapahtua puhelimen, tabletin, tietokoneen tai muun tietoteknisen välineen avulla. Se mahdollistaa fysioterapeuttisen tutkimisen, mittaamisen, haastattelemisen, harjoittamisen ja ohjaamisen paikasta riippumatta. Näin se säästää vastaanotolle kuluvan matkan ajan, kustannukset ja vaivan.

Etäfysioterapia voidaan toteuttaa joustavasti, kuitenkin tavoitteiden mukaisesti. Fysioterapian toteuttaminen etänä on yksi, mutta ei suinkaan ainoa keino, toimintakyvyn ylläpitämiseksi tai kohentamiseksi. Sen soveltuvuus tulee aina arvioida yksilöllisesti ja yhdessä kuntoutujan ja hänen lähipiirinsä kanssa.

Etäkuntoutus luo mahdollisuuksia monipuolisemman ja kuntoutujaystävällisemmän palvelun saamiseksi

Etäkuntoutus voi tuntua kuntoutujasta alkuun hyvältä ja toimivalta tai sitten haastavalta ja jopa pelottavalta ajatukselta. Vuorovaikutuksen luomiseen etävälineen tai ohjelman avulla tulisi kiinnittää erityisesti huomiota. Ei kannata luovuttaa ensimmäisen jumiutuneen kuvan kohdalla tai häiriötekijöiden ilmaantuessa. Hommat saadaan kyllä hoitumaan - tavalla tai toisella. 

Voi kuulostaa helpolta, mutta sitähän se ei aina ole. Kaikki uudet toimintatavat vaativat opettelua ja omaksumista ja ennen kaikkea aikaa sulautuakseen osaksi sujuvia käytäntöjä. Etäohjelmien käytön opettelu voi sujua nopeastikin, mutta vuorovaikutuksen luominen, harjoitteiden ohjaus ja niiden toteutuminen sekä ongelmatilanteiden ratkominen voi vaatia enemmän aikaa.

Etäkuntoutuksen käynnistäminen vaatii perehtymistä teknologiaan, sen tuomiin mahdollisuuksiin ja haasteisiin sekä tietosuojavaatimuksiin. Lisäksi on hyvä tarkastella mitä etänä toteutettu palvelu ratkaisee ja milloin sen käyttö ei ole sopivaa tai suotavaa.

Omasta kokemuksestani voin todeta etäfysioterapian mahdollistaneen omien kuntoutujieni kohdalla fysioterapian toteutumisen pitkistä etäisyyksistä huolimatta, turvanneen fysioterapian toteutumisen koronapandemian aikana, antaneen kuntoutujalle mahdollisuuden fysioterapian toteutumiseen joustavasti tilanteesta riippuen ja mahdollistaneen yhteistyökokoukset. Lisäksi etäratkaisut ovat mahdollistaneet fysioterapeuttiopiskelijan ohjauksen, minkä koimme opiskelijan ja hänen ohjaavan opettajan kanssa hienoksi asiaksi.

Etäratkaisut kuntoutuspalveluiden kehittämisessä

Etäratkaisut kuntoutumisen toteutuksessa tulisi huomioida jo opiskeluvaiheessa laajemmin ja opiskelijoille tulisi tarjota mahdollisuus etänä toteutettuun ohjaukseen tilanteiden sen vaatiessa. Tällöin ohjaus voisi toteutua joustavasti ja paikasta riippumatta, erilaiset tarpeet ja toiveet huomioiden. On tärkeää, että opiskelijat pääsevät harjoittelemaan niitä taitoja, joita he tulevassa työelämässä tarvitsevat, unohtamatta niitä hoitavia ja terapoivia kädentaitoja, turvaa luovaa läsnäoloa ja kasvokkain tapahtuvaa terapiaa.

Opiskelijoiden kanssa voidaan lähteä myös ideoimaan ja kehittämään uusia käytäntöjä, kuten etäpalveluita. Oletteko te kehittämässä etäkuntoutuspalveluita? Arki lähemmäs -hanke on tuottanut sähköisten korttien kokonaisuuden etäkuntoutuksen kehittämisen tueksi.  Kohti kestäviä etäkuntoutusratkaisuja- julkaisu tarjoaa paljon hyödyllisiä ja monipuolisia vinkkejä ja ideoita etäkuntoutuksen käynnistämiseksi ja kehittämiseksi selkeiden korttien muodossa. Suosittelen kurkkaamaan! 

Neurologinen fysioterapia avautuu käsitteenä monelle vasta siinä vaiheessa, kun he tai heidän läheisensä sairastuu neurologiseen sairauteen tai fysioterapiaa tarvitaan synnynnäisen neurologisen sairauden vuoksi.
Mitä neurologinen fysioterapia sitten on? Käsitteenä se kieltämättä on hieman ristiriitainen, sillä fysioterapian sisältö ei ole neurologista, vaan kohdistuu kuntoutujiin, joilla on neurologinen sairaus ja sen aiheuttamia toimintakyvyn rajoitteita. Neurologisessa fysioterapiassa korostuu fysioterapeutin tietämys ja tuntemus neurologisten sairauksien toimintakykyyn vaikuttavista tekijöistä, jolloin kuntoutujan ymmärtäminen ja yksilöllisten tavoitteiden asettaminen helpottuu.

Neurologinen fysioterapia on hyvin rajattu käsite kattaen vain fysioterapian, vaikka itse näen, että kyse on paljon laajemmasta toiminnasta, kuntoutuksesta ja kuntoutumisen edistämisestä. Kuntoutus-käsite taas kattaa muutkin terapiamuodot, kuten toimintaterapian, neuropsykologisen kuntoutuksen ja puheterapian. Neurologinen fysioterapia voi toteutua ainoana terapiamuotona tai osana laajempaa moniammatillista kokonaisuutta.

Neurologiseen fysioterapiaan hakeudutaan esimerkiksi aivoverenkiertohäiriön, aivovamman, selkäydinvamman, MS-taudin, Parkinson-taudin, CP-vamman tai muun neurologisen sairauden seurauksena.

Neurologisen sairauden oireet voivat vaihdella paljonkin ja ne voivat liittyä muun muassa hengitykseen, tuntoon, näköön, motoriikkaan, kognitiivisiin toimintoihin, kuten tietojen käsittelyyn, toiminnan ohjaukseen, tunteisiin, muistiin ym. Neurologisen kuntoutujan kohdalla on erityisen tärkeää huomioida kokonaisuus, sillä voidaan sanoa, että kaikki vaikuttaa kaikkeen.

Kokonaisuus ei rajoitu vain oireisiin tai toimintakyvyn tasoon vaan se kattaa kuntoutujan lisäksi hänen lähipiirinsä, muut kuntoutumiseen liittyvät tahot ja henkilöt, työn, koulun, harrastukset sekä muut toimintaympäristöt.

Fysioterapiassa, kuten muussakin kuntoutuksessa, käytetään toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden luokitusta (ICF=International Classification of Functioning, Disability and Health), mikä kuvaa sitä, miten sairauden ja vamman vaikutukset näkyvät yksilön elämässä. ICF:n mukaan toimintakyky ja toimintarajoitteet ovat moniulotteinen, vuorovaikutuksellinen ja dynaaminen tila, joka koostuu terveydentilan sekä yksilön ja ympäristötekijöiden yhteisvaikutuksesta (THL).

Opiskellessani fysioterapeutiksi Turun AMK:ssa vuosina 2001-2005, minulla ei ollut aiempaa kokemusta fysioterapiasta. Halusin vain auttaa ihmisiä liikkumaan, sillä se oli se mitä itsekin tykkäsin tehdä ja tykkään edelleen. Uskoni urapolkuni valinnasta alkoi biomekaniikkatuntien ja sähköopintojen jälkeen horjua, mutta ilokseni pääsin Maskun neurologiseen kuntoutuskeskukseen neurologisen harjoittelun jaksolle. Se oli merkityksellinen käänne fysioterapeutiksi kehittymisessäni. Maskussa oli vahvaa moniammatillista osaamista neurologista sairautta sairastavista, etenkin MS-tautia sairastaneista. Sain hyvin laajan näkemyksen siitä, mitä neurologisen kuntoutujan oireet voivat olla ja mitä fysioterapia heidän kohdallaan voi pitää sisällään. Ymmärsin, ettei fysioterapia kohdistu läheskään aina oireisiin, vaan useimmiten voimavarojen löytymiseen ja niiden hyödyntämiseen toimintakyvyn vahvistumiseksi. Keinoja oli yhtä monia kuin oli kuntoutujiakin.

Neurologinen fysioterapia tai oikeammin sanottuna neurologisen fysioterapian tarjoama monimuotoisuus ja yksilöllisyys sekä siinä vaadittava herkkyys ja luovuus, veivät tuolloin mennessään ja ovat olleet lähellä sydäntäni siitä lähtien. Hakeuduin fysioterapiaopiskelujeni syventävälle harjoittelujaksolle Helsingin silloiseen Synapsiaan, nykyiseen Validiaan, sillä halusin nähdä mitä fysioterapia on erittäin vaikeavammaisten parissa. Synapsiassa pääsin kohtaamaan vaikean aivovamman- ja aivoverenkiertohäiriön saaneita sekä selkäydinvammakuntoutujia. Nuorelle naiselle se oli silmiä ja sydäntä avaava kokemus. Tuosta ajasta on yli 15 vuotta. Paljon on tullut kokemusta lisää ja paljon on vielä edessä.

Neurologinen fysioterapia on aina kuntoutujan ja fysioterapeutin yhteisen toiminnan tulos ja sitä on vaikea opettaa minään menetelmänä. On kuitenkin lähestymistapoja, kuten Bobath ja menetelmiä, kuten Vasa Concept, jotka tarjoavat näkökulmia neurologiseen fysioterapiaan ja sen toteuttamiseen. Itse pidän tärkeänä lähtökohtana luottamuksellista ja vastavuoroista suhdetta kuntoutujan ja terapeutin välillä, yhdessä asetettuja tavoitteita, tietoa kuntoutujan neurologisesta sairaudesta, oireiden muuttumisesta, aivojen plastisuudesta sekä biomekaniikasta sekä holistista ja henkilölähtöistä näkökulmaa toiminnassa. Neurologinen fysioterapia voi siis olla ja sisältää melkein mitä vain, kunhan yllä olevat asiat toteutuvat.
​
Neurologinen fysioterapia voi olla vaikka osa tanssikuntoutusta. Tsekkaa viimeisin LinkedIn-postaukseni juuri julkaistuun Yksilöllinen tanssikuntoutus-julkaisuun viitaten -> https://helda.helsinki.fi/handle/10138/327937

Kun itse antaa, saa monin verroin takaisin-tunteen olen saanut kokea nyt reilut kahden kuukauden aikana matkallani kohti nettisivujeni rakentumista.  

”Saat sen mistä luovut” on yksi Tommy Hellstenin paradokseja ja yhden hänen kirjansa nimi. Luin kirjan 2000-luvun alussa ja mietin monta vuotta mitä nuo sanat tarkoittavat. Vuosia jälkeenpäin aloin ymmärtää sanoman syvyyden ja sen, miten se ilmenee omassa elämässäni. Tänään totean paradoksin taas toteutuneen, kun saan ilmoittaa, että yritykseni Neurowellness julkaisee kotisivunsa.

Kotisivujen teko alkoi, kun lupauduin auttamaan Haaga-Helian liiketalousopiskelijoita markkinointikampanjan toteuttamisessa. Ehdotuksen auttamiseen sain hierojani kautta ja vastasin myöntävästi ymmärtämättä mitä se tulisi tarkoittamaan kohdallani. Ajattelin, että kaipa minä näin itsekin YAMK-opiskelijana ja liiketoiminnan kehittämisen vaiheessa olevana voisin auttaa kyseisiä opiskelijoita. Olenhan myös ohjannutkin paljon fysioterapiaopiskelijoita ja avustaminen puolin ja toisin on aina antanut paljon itsellenikin. Mutta enpä voinut aavistaakaan, kuinka paljon itse saisin, kun autan heitä!

Markkinointikampanjan tuli alkuperäisen suunnitelman mukaan kohdentua LinkedIn-aktiivisuuteni seurantaan ja se tuntui itsestäni sopivalta toteutukselta. Muutaman palaverin jälkeen kampanja saikin suuremmat mittakaavat ja tavoitteeksi muodostuikin tehdä yritykselleni kotisivut. Haaga-Helian opiskelijoita oli aluksi kuusi, mutta joukko täydentyi tavoitteen muuttumisen myötä yhdellä visuaalisen markkinoinnin opiskelijalla, jonka rooli oli rakentaa nettisivut. Homma pyörähti käyntiin ja vei mennessään.

Tänään koen suurta kiitollisuuden tunnetta, kun saan selata yhdessä tehtyjä kotisivujani. Miten mahtavaa voimaa ja inspiraatiota yhteistyö voikin tuottaa! Osoitan suuret kiitokset Haaga-Helian liiketalousopiskelijoille Markukselle, Lealle, Laura K:lle, Laura I:lle, Veeralle ja Riinalle, visuaalisen markkinoinnin opiskelijalle Uyenille sekä heidän opettajalleen Marialle tuesta ja kannustuksesta matkallamme. Yhteistyömme ei suinkaan lopu kotisivujen julkaisemiseen vaan nyt itse markkinointikampanja vasta alkaa.

Lisäksi osoitan lämpimät kiitokset myös nettisivujen valokuvien ottajalle Anna Brandtille ja ehostuksen tehneelle Michelle Colemanille sekä tietysti kuvauksissa mukana olleille kuntoutujille Callelle ja Jennille. Oli ihan huippukiva kuvaussessio teidän kanssanne.
​
Joten hyvät seuraajani, olkaa hyvät – Neurowellnessin kotisivut! Anna pari minuuttia ajastasi, niin voit huomata saavasi itsekin jotain uutta 😊